KOITAJOEN KALATALOUSALUE

AJANKOHTAISTA

Koitajoen kalatalousalueen vedet kuuluvat Vuoksen vesistöön ja pääosa vesistä on humuspitoista. Kalatalousalueeseen sisältyy virtavettä sekä pieniä matalia järviä ja lampia. Kalatalousalueen vesipinta-ala on 19 267 hehtaaria. Vedet sijaitsevat Ilomantsin kunnassa ja pieniä alueita sijaitsee myös Joensuun kaupungin puolella. Kalatalousalue rajoittuu pohjoisessa Koitereen kalatalousalueeseen, idässä valtakunnanrajaan, etelässä Kitee-Jänisjoen kalatalousalueeseen ja lännessä Oriveden kalatalousalueeseen.

Kalatalousalueen vesialueet koostuvat pienistä järvistä ja lammista sekä Koitajoesta ja sen sivu-uomista järvialtaineen. Koitajoki saa alkunsa Venäjän ja Suomen pienistä rajajärvistä. Koitajoki virtaa ensin kalatalousalueen koillislaidalla Suomen puolella, jonka jälkeen joki kiemurtelee useita kymmeniä kilometrejä Venäjän puolella, jossa siihen yhtyy mm. Ilajanjärvestä Suomen puolelta laskeva Ruukinpohjanjoki. Koitajoen uoma palaa taas Suomen puolelle Ilomantsin Möhkössä, josta joki laskee Nuorajärveen.  Nuorajärveen laskevat myös Petkeljärven, Sysmän ja Viinijärven kautta tulevat vedet. Nuorajärven alapuolella jatkuvaan Koitajokeen laskevat Ilomantsinjärven vedet Mekrijärven kautta etelästä ja Valkeajärven sekä Kelsimän vedet Pohjoisesta. Lopulta Koitajoki laskee Tekojärven ja Palojärven kautta Pamilon voimalaitokseen ja siitä Jäsyksen kautta Pielisjokeen.

Koitajoella esiintyy ja lisääntyy luontaisesti ahventa, kuhaa, haukea, kiiskeä, madetta, muikkua, planktonsiikaa, kuoretta, särkeä, lahnaa, ruutanaa, seipiä, salakkaa ja jokirapua. Koitajoen kalatalousalueen järvissä esiintyy myös tuppisiikaa. Kalatalousalueen vesialueille, ennen kaikkea Möhkönkoskien alueelle on istutettu taimenta ja harjusta mutta varmaa tietoa ei ole lisääntyvätkö kyseiset lajit alueella.